Tommi:

Reissu on ohi ja olemme Espoossa syömässä RUISLEIPÄÄ.

Lentomme Pekingistä Moskovaan oli ylibuukattu, joten jouduimme tyytymään President-luokkaan ja kuuden ruokalajin lounaaseen. Kyllä harmitti.

Matkalaukuistamme ei ollut Hel-Vantaalla mitään tietoa, joten tuliaisia joudutte ehkä viikon verran odottelemaan.

Kiitos kaikille weblogiamme lukeneille ja kommentoineille, oli mukava lukea kuulumisia Suomesta kuluneiden kahden kuukauden aikana. Mikäli jokin asia jäi vaivaamaan tai haluat muuten vain heittää läppää, sähköpostini: BACKLUM.CHAAM (ät) GMAIL.COM

Satu:
Olemme nyt kotiutuneet jo Munkkiniemeenkin pikku hiljaa, mutta kyllä ihmetyttää jotkin asiat täällä Suomessa;  Missä on kaikki ihmiset??? Missä auton tööttäys-äänet ja kaikki ryysikset? Ja vessapaperinkin saa laittaa taas pönttöön, outoa :) ja tässä näppäimistössäkin on ääät ja öööt, mukavaa. Toinen asia mikä kannattaa huomioida on, etta me suomalaiset ollaan oikeasti niin pieni väestö, että huhhuh!! Meijän pitää kyllä olla ylpeitä itsestämme, me ollaan harvinaisuuksia! Kansallispuvut päälle siis ja rinta rottingille!

No eipä tässä muuta, kun kiitos yhteistyöstä ja lukeneisuudesta ja kommenteista! Nähdään taasen ja kyllä Suomi sitten on ihana paikka, vaikka matkustelukin kannattaa aina! Maailmassa on oikeasti niin ihmeellisiä paikkoja, ihmisiä ja varsinkin outoja ja hullunkuria tapoja! "Kun menee kauas, näkee lähelle!"

 

Retken viimeinen paiva Pekingissa. Kaytimme sen palloilemalla kesapalatsissa, joka oli ainoastaan keisarien ja keisarinnojen kayttoon tarkoitettu puisto jarvineen ja paviljonkeineen. Puisto on todella kaunis, lummelampia ja 300-400 vuotta vanhoja puita reunustamassa niita. Jarven rannalla seisoo pohjamudassa marmorista tehty laiva, joka ei ole ilmeisesti koskaan kellunut vedessa. Laiva onkin lahinna symbolinen ja se kuvastaa Qing-dynastian pysyvyytta. Laiva ironisesti kesti huomattavasti pidempaan kuin dynastia, vaikka puisto ja kaikki sen rakennukset ovat pistetty palasiksi Anglo-ranskalaisten sotajoukkojen toimesta viimeksi 1800-luvun lopulla. 

Illalla kavimme syomassa ankkaa ja kuuntelemassa loistavaa fuusiojazz-bandia klubilla.

Viimeisena kokonaisena paivana paadyimme tekemaan paivaretken Su Zhouhun, jota kutsutaan Kiinan Venetsiaksi. Kaupunki oli hyvinkin tavallinen, joskin ihan viehattava kiinalainen kaupunki kanavineen ja puistoineen. Puutarhat ovatkin kaupungin varsinainen vetonaula ja vietimme yhdessa niista muutaman tunnin.

Aika Shanghaissa on kulunut kaupungilla pyoriessa ja ostoksia tehdessa. Hintataso on joissain tuotteissa taalla aika kova, esim. elektroniikka on monesti kalliimpaa kuin Suomessa. Varsin outoa ajatellen, etta suurin osa naista tavaroista valmistetaan taalla. Kiinalaiset eivat ole kuitenkaan kaksisia markkinoinnissa tai kaupanteossa, he yrittavat usein saada tuotteistaan hillittomia katteita, jolloin tavara ei vaihda omistajaa.

Rahaa taalla kuitenkin on lajapain, autot kaduilla ovat uusia mersuja ja ihmiset pukeutuvat kalliisti. Rahavirta heijastuu myos yleiseen infrastruktuuriin. Talot ovat pilvia hipovia lasitorneja ja bussipysakeissakin on plasmatelkkarit. Elintasokuilu on kuitenkin hyvin jyrkka, metrotunneleissa asuu jengia, joilla ei ole mitaan mahdollisuuksia saada tyota tai varallisuutta kalliisiin asuntoihin.  Hinnat ovat huomattavan korkeita verrattuna muuhun Kiinaan, joskin ruoka ravintoloissa on kovan kilpailun takia kohtuullisissa hinnoissa.

Erikoinen piirre Shanghaissa on katujen hiljeneminen oisin. Muualla ihmiset vaeltelevat kaduilla aamutunneille asti, mutta taalla, 15 miljoonan ihmisen kaupungissa olemme seisoneet keskustassa kadulla kahdestaan nakematta ketaan. Televisiosta taytyy tulla hyvaa ohjelmaa...

Terve taasen! Taalla ollaan oltu Shanghaissa nyt kolmisen paivaa ja ollaan kierrelty parissa museossa ja sitten ainakin mina olen shoppaillut paljon! Hirveasti tuliaisia apua ja viela haluaisin ostaa pari jutskaa. Harmi vain, etta naa kiinalaiset vaatteiden koot on niin hirmu pienia. Olisi siistia mahtua sellaseen kimonon tapaiseen pukuun, mutta saa nahda jos ne on hirmu kalliitakin ja silleen. Taa Shanghai on ihan uskomaton paikka! Olin kuullut kylla, etta taa on shoppailun ja neonvalojen mekka, mutta oikeasti! Taa on niiin taynna neonvalo-vilkkuvilkku-valoja ja ihan joka paikka on taynna osta-osta-juttuja, etta huh huh!

Ja sitten hinnat taalla on myos suurkaupungin luokkaa. Esimerkiksi se hotelli missa me nyt ollaan maksaa noin kolme kertaa enemman kuin yleensa taalla Kiinassa. Ollaan yritetty etsia halvinta mahollista yopymispaikkaa, mutta ongelmana on, etta hostellit on ihan taynna. Ekana paivana yovyttiin ihan kivassa hotellissa, mutta paatettiin vaihtaa halvempaan hotelliin, jossa on myos parempi sijainti. Tanaan huomattiin kuitenkin, etta taa hotelli missa me nyt ollaan, maksaakin itse asiassa 10 euroa enemman kuin se edellinen paikka ja silleen. No maanantaiksi ollaan saatu buukattua itsemme jo halvempaan hostelliin. No joo ei 10 euroa ole paljon, mutta Kiinan hinnoissa se on jo kuitenkin aika huomattava. Ja muutenkin nain loman lopussa huomaa, etta kylla tallaisella matkalla rahaa vaan menee, vaikkei nyt niin paljon ostelisikaan. 

Taalla Shanghaissa tuntuu kylla olevan tosi paljon kaikkea nahtavaa. Kaikista hienointa oli eilen kun mentiin Shanghain Pearl Toweriin illalla noin 360metriin hissilla ja sitten katteltiin sielta alas kaupunkiin! Oli siina saihketta kerrakseen! Hyvin kiinalaista oli se, etta ilmastointi oli niin kovalla, etta nakoalatornin ikkunat meni huuruun, mutta onneksi sielta ylempaa naki ihan kunnolla koko kaupungin.

Suskille muuten tiedoksi, etta voi ei onko se meijan koulu jo alkanut!! Ma luulin, etta se alkaa vasta ensi viikolla, mun piti nimittain sanoa, etta voitko ilmottaa, etta ma tuun vasta ens viikon jalkeen..No ei siella kuitenkaan mitaan tehda viela elokuussa :), toivon...Ja aitille, etta kylla me taalta tullaan, kunhan nyt eka kattellaan maailmaa viela vahan. Ollaan muuten Tommin kanssa ihan terveita taasen.

Taalla Shanghaissa on tosi hiostavan kuuma ja se ihan yllatti ainakin mut, silla olin jo tottunut tohon ylankoilmaan, mika ei ole  nain hiostava. No nyt ehka saa viela vahan rusketusta. Mtoivottiin Tommin kanssa paasevamme viela rannalle ennen loman loppua, mutta saa nahda toteutuuko se. Tarkoitus oli lahtea yhteen rantapaikkaan, mutta sinne ei saanutkaan enaa junalippuja. No Pekingin junaliput saimme kuitenkin. Terkkuja!

Huoh.

Kello seitseman aamulla ja saavuimme juuri Shanghaihin. Kolme paivaa junassa ja haju sen mukainen. Shanghaissa kaikki hostellit buukattu tayteen, joten joudumme kyttaamaan vapautuvaa petia.

Junamatkasta ei sen kummempaa kerrottavaa, parhaat nakymat ohittaessamme ulkona oli mustaa ja me nukuimme. Aikaa tapoimme pelaamalla China Handia kinkkien kanssa ja kukkumalla aamutunneille joidenkin humalaisten laakareiden kanssa. Kiinalaiset osoittavat meihin aluksi yleensa vain varovaista huomiota, mutta sanaisen arkun avauduttua olemme usein koko junan mielenkiinnon kohde vetaen vakea luoksemme lahelta ja kaukaa.

Xiningiin saavuttuamme saimme todeta ettei junalippuja Shanghaihin ole saatavilla ainakaan neljaan paivaan joten kaannyimme pimeiden markkinoiden puoleen ja onnistuimmekin saamaan nukkumapaikat junasta pieneen lisahintaan.